Keskiviikon hyppäriä

Olin eilen kuuden tunnilla, joka on siis hyppäri.
Mä sanoin ennen tallille lähtöö "ei turha mennä tallille kun se poni on tunnilla"
satulahuoneen kello oli kakskytvaille kuus,ja listassa näky, että se pommac ei ollukkaan tunnilla.
No kipasin nopeesti hakee tallista riimunnarun ja let's go tarhaan hakee pommacci.
Ponituksilla oli faitti siinä kaikki kaikkia vastaan eikä hirveesti pitäny, että sinne joku tuli hakee poniansa kiireessä tunnille..
Pommacci on onneks semmonen tapaus et se ei potki, tottakai se ny persettäänsä kääntelee ja vähän nyt yrittää esittää, mut se johtuu siitäkin koska poni sattuu olemaan pihattoponijengin pomo niin sen pitää vähän kovistella.

Mulla ei totaalistesti aika riittäny, joten mun piti heittää pois ajatus siitä että olisin ehtiny peseen ponin jalat, päädyin sitten harjaa ne kunnolla ja sitte suojat siihen. Mun pitäis pestä ne pommacin suojat ne alkaa olee aika likaset.

Nopeesti sitten harjailin ja laitoin varusteet päälle ja hain maneesista raipan. Ehin aika hyvin tunnille, pelkäsin että ei oltais ehitty mut me oltiin just sopivaa aikaa maneesil. 

Maneesissa kiristin reiällä vyötä ja laitoin estejalustimet ja kipusin selkään.

Kun pommacin oppii tuntee nii jo alkukäynneistä voi jo huomata että millä päällä se tunnilla saattaapi olla. Mä vähän tunnustelin sitä alkukäynneillä, kun mulla oli tunnin alussa semmonen veikkaus että lentoja olis luvassa,koska pommacci oli tosi jännittyneen olonen kun otin sen ulos tarhasta.
Pommac oli tosi kuulolla koko ajan ja oli vähän jopa herkkä suusta, ihan hyvä koska tiistaina se koko tunnin ajan hyppi,pomppi ja yritti lähtee käsistä.
Alkuraveissa pommacci tuntu tosi kivalta ja reippaalta, mutta vähän sitä normaalia pommacci sekoiluja kyllä mahtu mukaan, mutta kokonaisuudessaan oon ihan ilonen.
Siihen välii sitte käveltiin hetki ja sitten alettiin hyppäilee rataa.

mentiin tiistaina samaisia puomeja, mutta ne oli tänää esteinä.
Esteet oli kaaressa tai sillain, et ennen katsomo päädyn kulmaa oli pysty missä oli puu alla piti käydä lyhyellä sivulla ja sitte oli muuri melkeimpä samassa kohassa ku se puu toisella puolella.
Mä vihaan sitä muuri pressua, se ei oo vaa mun juttu mutta mentävä oli. Ekalla kerralla poni meni puun yli mut tais tulla kielto siihen pressulle ja sitten kun mentiin yli muurin jälkee poni ajatteli et mitä sitä ny hiljaa mennä ja meinas lähtee sitä ihanaa menoo mitä se meni yhen kerran, sillon siihen ponii ei oo yhtään mitään kontrollia..
mut kerta kerralta se helpotti ja saatiin muurille tosi kivoja hyppyjä. 
Parin kerran jälkeen jaana nosti sen ekan pystyn ja aikasemmin se oli joku viisissä kymmenissä ja sitte se oli seiskakympissä, ja sillä muurilla oli kokoo jotai kuutisenkymmentä.
Mulla tulee joissain esteissä hirvee "kammo", varmaan osittain syy on varmaanki se että se korkeus siinä kyseisessä esteessä muuttuu. Mutta oonhan mä pommacilla hypänny melkein ysikympisen et ei toi oo pitäis olla ees paha.Mutta mulla vaan vaatii sen siinä että uskaltaa vaan ratsastaa sinne esteelle ekan kerran, koska mä tarviin sen fiiliksen siitä että tää on ihan mahtavaa ja tää on kivaa.

se oli tosi kivaa sitten kun pääsin menee sen radan. oli ihan huikee fiilis ekan radan jälkee.
meijän ekat kerrat sillä korkeemmalla radalla meinas kaatuu sen piikkiin että mun kantapäät meinas nousta ylös, mutta selvittiin.Se vika kerta oli tosi hyvä ,saatiin ponilta esteiden välisestä laukasta sen pikku tukiaskel pois jonka se otti just ennen esteitä, sitten hypyistä saatiin tosi hyvät ja tasapainoset ja kantapäätkin totteli ja laukkas tosi hyvää laukkaa (-: 

Pommac laukkas tosi hyvin koko tunnin ja oon ihmeissää siitä.
Loppukäynneissä jaana puhu mulle siitä et kuinka toi meijän meno on edistyny, miten mun meno pommacilla on kehittyny alkumenoista, ja et kuinka toi liikkuu reippaammin ja et mä en saa enää mennä siihen menoon mikä meillä oli siinä yhessä vaiheessa ja nii en aijokkaa tehäkkää. Oon tosi ylpee meistä ja pommac on ihana ♥

Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Ja mulla on niin iso ikävä sua
Muu olemasta lakkaa
Ikävä on mulla ilman sua